maanantai 28. joulukuuta 2015

Anti-FGM – Huikean menestyksekäs vuosi 2015

Uusi vuosi lähestyy ja haluan kiittää ihan jokaista, sillä vuosi 2015 on ollut aivan uskomattoman hienoa aikaa! Myönnän suoraan, että ensimmäinen matkani Afrikkaan oli todellinen Life Changer. Sain oppia ja ymmärtää niin käsittämättömän paljon asioita, että en vieläkään oikein pysty kaikkea hahmottamaan. Tärkeimmät oivallukseni olivat:

-Pienilläkin teoilla voi saada suurta muutosta aikaan jos todellista halua siihen on.
-Meillä on Suomessa asiat aivan uskomattoman hyvin ja meillä on maailman paras yhteiskuntajärjestelmä ja hallitus. (Suorastaan hävettää se jatkuva valitus mitä täältä kuuluu! Haluaisin lähettää jokaisen suomalaisen valittajan kuukaudeksi afrikkalaiseen slummiin oppiman!)
-Me ihmiset olemme pohjimmiltamme aivan samanlaisia kaikkialla.
-Sisukkuudella, organisointikyvyllä ja hyvällä asenteella pääsee pitkälle vaikka rahaa ei olisikaan.

Elizabethin kotikylässä, kenialaisessa maasaikylä Wafoossa, sain lämpimän vastaanoton kesäkuussa 2015.

Palaverissa Bezuneshin ja Tesfayen kotikylässä kesäkuussa 2015. Oikealla 4v Abenezar, joka sai tuliaisena tukirinkiläisen lahjoittaman huuliharpun <3


Työntekijöidemme tapaaminen ja työnsä seuraaminen livenä oli minulle todella vahva näyttö yhdistyksemme toiminnan vaikuttavuudesta. Me olemme muuttaneet todella monen afrikkalaisen tytön ja naisen elämää, jopa kokonaisia perheitä ja yhteisöjä! On hiukeaa ajatella, että pienikin summa suomalaista rahaa voi saada niin paljon hyvää aikaiseksi kun sen kohdistaa oikein! Eikä raha ole tässä se ratkaisevin juttu, kuten juuri totesin. Sisukkuus, organisointikyky ja hyvä asenne vie vielä pidemmälle.

Kun harmittelen Bezuneshille ja Tesfayelle etten taaskaan saanut kokoon niin paljon rahaa kuin he olisivat ansainnee, vastaavat he joka kerta: "Ei se haittaa, olemme kiitollisia kaikesta pienestäkin mitä pystytte antamaan. Me teemme tätä työtä työn tärkeyden takia, emme rahan takia." Heillä on silti perhe huolehdittavanaan (kaksi omaa lasta ja kaksi sukulaistyttöä) ja lisäksi opetusmatkoista tulee heille suuria kustannuksia. Heidän täysi kuukausipalkkansa on 250e kummallekin, vaikka käytännössä jää usein 200e hujakoille.

Bezuneshin kodissa, kesäkuu 2015.

Vielä koskettavampi on Elizabethin tiimin asenne. Kun pahoittelen heille varojen niukkuutta sanovat he: "Jos pystyt lähettämään rahaa meille, voimme matkustaa kauempiin kyliin. Mutta älä huoli, jos rahaa ei ole, menemme kävellen lähempiin kyliin. Ja tyttöjen koulumaksut ovat tärkeämmät kuin meidän palkka." Heidän tiimihenkensä on myös aivan mahtava. Kävellessään pitkiä matkoja paikasta toiseen he pitävät yllä hyvää spirittiä hauskoilla tyttöjen jutuilla ja he myös kantavat ja hoitavat Monican 1-vuotiasta poikaa vuorotellen. Majatalossa he nukkuvat kaikki samassa huoneessa ja samassa sängyssä. 

Elizabethin tiimi majatalossa Narok Townissa. Vasemmalta Ann, Rachael, pikku-Romeo ja Monica.

Elizabeth kantaa pikku-Romeota.

Palaverissa Full Gospel Church of  Kenyan johtajien kanssa. He tekevät vastaavanlaista työtä kuin meidän tiimimme, mutta eri alueella. Heidän pääpomonsa Sammy Mutesya (kuvassa vasemmalla puolellani selittämässä) oli erittäin iloinen kuullessaan tiimistämme: "Its great work they do because they operate on an unreached area"

Rachael, Elizabeth, Monica Romeon kanssa ja George, Wafoon kylän pastori sekä Elizabethin vahva henkinen tuki.


Elizabethin pyyteettömyys on myös jotakin todella ihaltavaa. Tiedän sen, koska olen sen itse nähnyt: mitä enemmän pystyn heille antamaan rahaa, sitä enemmän hyvää he pystyvät sillä tekemään. Kaikki rahat menevät työn edistämiseen ja paenneista tytöistä huolehtimiseen (koulumaksut, vaatteet, ruoka, terveyden-ja sairaanhoitokulut). Ulospäin Elizabeth vaikuttaa hiukan ujolta ja varovaiselta, mutta vaikka hän on tiimin kuopus, on hänellä mieletön johtajan ja aikaansaajan asenne. Sisukkuus ei ole mikään suomalaisten yksin omistama juttu! :)

Pyrin maksamaan jokaiselle Elizabethin tiimiläiselle (heitä on siis neljä: Elizabeth, Rachael, Monica ja Ann) 200e/kk, mikä on kenialaisessakin mittakaavassa vaatimaton summa. Esimerkiksi kuvateksitssä mainitut samanlaista työtä tekevät kirkon työntekijät saavat 350e/kk ja sen päälle matka- ja majoitukskorvaukset. Harmikseni en pysty aina maksamaan tiimille edes tuota 200e palkkaa kulukorvauksista puhumattakaan. Kuitenkin olemme onnistuneet pitämään paenneet tytöt koulussa suomalaisten kummien avulla, ja se on erittäin hieno juttu!

Elizabethin tiimillä on kuitenkin suuria haasteita paenneiden tyttöjen kanssa. Kerron näistä lisää ensi postauksessa. Tässä vaiheessa sen verran, että suuren suuri kiitos jokaiselle joka on halunnut ottaa paenneen tytön kummiksi, teidän ansiosta tytöt pääsevät joululoman jälkeen takaisin kouluun 4. tammikuuta! Mutta tämä on sen verran laaja aihe, että tarvitsee oman postauksen, palaan asiaan :)

Ensi vuodelle on vielä huikeammat visiot, siitäkin lisää ensi postauksessa! <3

Jos sinulla on mahdollisuus tukea työntekijöitämme rahallisesti, löytyy tiedot täältä: http://ihmiselle.blogspot.fi/p/liity-yhdistyksen-jaseneksi-tasta.html . Jäseneksi liittyminen ei sido mihinkään, mutta jäsenmaksujen ja jäsenten lahjoitusten avulla pystymme pitämään tiimit töissä.

Paenneet tytöt kaukaisessa Naningoin kylän vartioidussa sisäoppilaitoksessa, jonne vihaisimmatkaan isät eivät löydä eivätkä pääse.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti